Perhetapaamisen päätyttyä sain kylään uuden vieraan ja kerkesimme käymään yhdessä pienellä lomamatkallakin.
Paremman puoliskoni selvittyä Nagoyasta Tokioon pystytimme tukikohdan Asakusaan.
|
Ensimmäisellä kuvausyrityksellä kamerasta loppui kätevästi akku. Toisella yrittämällä Sensôjin iltakuvaus onnistui. |
Meillä oli oikeastaan suunnitelmissa Tokiossa 'vain hengailla' eli pitää lomaa eikä juoksennella pää kolmantena jalkana katsomassa nähtävyyksiä - muutamat niistä on aikaisemmin jo kierrettykin. Muutama asia to do -listalla kuitenkin oli.
Eräs kavereistani oli käynyt jossain vaiheessa 'Takao Trick Art Museum' -nimisessä paikassa, ja halusin itsekin katsastaa miltä tuo näyttää.
Nettisivut löytyvät jopa enkuksi: http://www.trickart.jp/en/
Museo sijaitsee siis Takao-vuoren lähellä Takao-sanguchin aseman vieressä. Takaolle itsessään kestää tunnin verran Shinjukusta, ja koska me junailimme Asakusasta, vietimme junassa mukavat puolisentoista tuntia yhteen suuntaan.
Itse museo oli ihan hauska kokemus, ihmisiäkään ei ollut älyttömästi. Sen verran kuitenkin, että kuvia ottaessa sai yleensä odottaa edellä olevan lopettavan oman photoshoottauksensa. Museossa on siis eräänlaisia kuvailluusiota esillä.
|
Pitää olla tarkkana ettei astu krokotiilin päälle |
|
Fisuja voi myös rapsuttaa |
|
Siellä ne kelluu |
Paremman puoliskoni käydessä tutustumassa Comic markettiin eli Comiketiin, vietin itse laatuaikaa treeneissä sekä kävin kurkistamassa Magdan kanssa Asakusan kelluvien lyhtyjen festivaalia. En tiedä oliko festivaalilla vain liian tuulista vai mitä, mutta lyhtyjä ilmestyi jokeen aika harvakseltaan. Googletellessa tapahtuman mainoskuvissa ainakin oli muutaman kerran enemmän lamppuja vedessä, joten olimme odottaneet hieman näyttävämpää tapahtumaa. Meillä oli kuitenkin ihan mukava (tai sen verran mukava kuin kivisestä portaasta voi sanoa) paikka istua. Ajallisesti tapahtuma alkoi lähestyä loppuaan, vaikka lyhtynsä veteen laittavien jono näyttikin aika pitkältä. Olimme odottaneet, että lyhtyjä keräävät veneet laskisivat lopuksi vielä kaikki lyhdyt yhtäaikaa menemään, mutta jossain vaiheessa huomasimme, että veneilijät kastavat lyhdyt veteen eikä sen jälkeen niistä ollut enää uusiokäyttöön. Lähdimme paikalta siis hieman aikaisemmin kävelemään Sensôji-temppelille päin ja oikomaan puutuneita takapuoliamme. Sitten suunnistimme molemmat takaisin omiin majapaikkoihimme.
|
Yksinäinen lyhty |
Eräänä kauniina ja kuumana maanantaina suuntasimme kohti Izun niemimaata pikku matkalle.
|
Junaillessa napattua |
|
Aaltoja |
Kolmisen tuntia istuimme junassa, Atamissa junanvaihto ja sieltä majapaikkaamme Usamiin. Paikka osoittautui hieman odotettua pienemmäksi. Asemalla oli tavallisen lippuportin sijaan vain pahvilaatikko, johon meidän piti laittaa matkalippumme.
Käväisimme iltakävelyllä meren rannalla. Olimme juuri sopivasti Obon-festivaalin aikaan liikenteessä, joten paikan muutenkin vähäisistä ravintoloista osa oli kiinni. Päätimme sitten palata paikallisen supermarketin kautta majapaikkaamme syömään omistajan vaimon tekemiä gyôzia.
|
Usamin ranta |
|
Bongailemassa aaltoja mansikkamaidon voimalla |
Minulle oli suositeltu jo tuossa aiemmin visiittiä Izussa olevaan kilpikonnataloon (vähän kuin akvaario, mutta kilpikonnaversiona), ja olin säästänyt sen tälle reissulle innolla odottaen. Säädimme ensin hieman junien kanssa, joten olimme ajateltua myöhemmin perillä Kawazussa. Kilpikonnatalo oli muutaman kilometrin päässä asemalta, mutta koska busseja näytti menevän vain kolmesti päivässä sinne, olimme päättäneet kävellä. Merenrantaisen lounastauon jälkeen jatkoimme matkaamme ja pienen 'missäköhän asti se oikein on' -hetken jälkeen löysimme vihdoin perille.
|
Tuijotuskisa |
|
Kilpa-ajot menossa. Voittaja (nro 2) pötköttelee tyytyväisenä jo tallissaan nurkassa |
Kiersimme ensin tunnin verran katsomassa akvaarioita ja terraarioita, jonka jälkeen pääsimme ulos. Allekirjoittaneen ennestään onnellinen ilme muuttui vielä onnellisemmaksi, kun huomasimme mitä ulkona on. タッチコーナー eli paikka, jossa saa rapsutella kilpikonnia! Kilpikonna-ajojen lisäksi (Jannen ilmainen vedonlyöntikonna voitti) siellä oli kaikenlaisia kilpikonnia lähemmin tutustuttavana: maa-, vesi- ja suokonnia. Hieman isohkojen kilpikonnien aitauksesta sai ostaa satasella pari salaatinlehteä ja porkkananpalaa syötettäväksi reippaille rapsutuskohteille. Jossain vaiheessa myös hameeni meni suuhun (olin yllättynyt lähinnä vain värivalinnasta). Pussissa oleva melonilimsapullo vaikutti yrityksistä päätellen myös maukkaalta, sekä lisäksi Jannen shortsit.
|
Raps raps |
|
Älkää minua syökö |
Pientä lampea katsoessamme eräs pariskunta antoi meille pussillisen kilpikonnanruokaa syötettäväksi lammen asukkaille, ja eväiden kadottua parempiin suihin palasimme sanomaan vielä muille kilpikonnille heit. Jo hieman unisia konnia rapsuteltuamme istuimme hetken aikaa syömässä automaatista löytämiämme jänniä ostoksia ja läksimme kävelemään takaisin asemalle.
|
Heihei <3 |
Meillä oli suunnitelmissa mennä katsomaan Kawazun seitsemää vesiputousta, mutta koska olimme hieman jäljessä aikataulusta palasimme käymään ryokanilla. Minulle yukata päälle ja menoksi ilotulituksia katsomaan. Naapurikaupungissa Ajirossa oli kuulemma myös ilotulitus, mutta koska olimme katsoneet toisen suunnan naapuria Itôa, päätimme pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Olimme tällä kertaa tosin vähän liian aikaisin - ei tosiaan ehkä ollut odotettavissa niin paljoa porukkaa kuin Tokiossa :D
|
Tuuli niin kovasti että pamauksen jälkeen muodostelma levisi heti. |
Hyvät ilotulitukset kyllä oli tuulesta huolimatta. Takaisin Usamiin, josta kylvyn, telkkarin ja yöunien jälkeen suunta kohti Matsumotoa.
Loman loppupuoliskon säästänkin seuraavaan päivitykseen, matskua näyttää olevan sen verran runsaasti.
Heipä hei vain~