'Sellaisena kuin teet sen, sellaisena syöt sen, ja sellaisena pidät siitä'

Pienen blogihiljaisuuden jälkeen onkin taas aika vaihteeksi aktivoitua. Seuraava matkapäiväkirja on oikeastaan tekeillä, mutta sitä odotellessa ajattelin postata muutaman hassun reseptin, johon tuo otsikon vanha Martta-sanontakin (köh) viittaa.

Pari viikkoa sitten sain jostain - näin jälkikäteen ajateltuna: hetkellisen mielenhäiriön johdosta - päähäni haluavani kokeilla tempuran tekemistä. Tempura tarkoittaa siis friteerattuja kasviksia ja äyriäisiä. Se ei varsinaisesti ole lähtöisin Japanista, vaan alunperin portugalilaiset tutustuttivat japanilaiset tempuran ihmeelliseen maailmaan.

En ole tehnyt tempuraa. Ikinä. Enkä edes ole hirveästi harrastanut friteeraustakaan. Päätin siis 'harjoitella kotirouvailua salaa' ja kokata itsekseni. Jos setti feilaa, niin eipähän ole todistajia, heh. Yllättävää kyllä, setti ei kuitenkaan feilannut, ja olen edelleenkin äimistynyt siitä, miten kivuttomasti homma onnistui pienestä töpeksimisestä huolimatta. Tempura on kohtuullisen työlästä, ja samalla vaivalla olisi oikeastaan ollut kiva, jos olisi ollut toinenkin syöjä.
Siitä hyvästä siis jaan reseptin tänne – aloittelijan tuurilla homma ainakin onnistuu ;)

Asiaan!

Resepti oli alunperin kirjasta 'Suuri aasialainen keittokirja' (Läsförlaget ab, 2004), mutta tässä ei näköjään oikeastaan ole siitä jäljellä muuta kuin tempurataikina :D
Yhdennaisen iltapalaani ja sen työläyttä ajatellen skippasin reseptin katkaravut. Vihannekset (kesäkurpitsa, paprika, sipuli) vaihdoin oikeastaan riskillä mieluisampiin: munakoisoon ja porkkanaan.
Ajattelin myös pihistellä enkä jaksanut lähteä erikseen ostamaan tempurajauhoja – käytin siis tavallisia vehnäjauhoja. Tempurajauhoissa on käytännössä ilmeisesti se ero, että ne tekevät taikinasta kevyemmän.

Kasvistempura
2 annosta

puolikas munakoiso

2 isohkoa porkkanaa
2dl (tempura)jauhoa

+ jauhoa kasvisten jauhottamiseen

2dl jäävettä

1 munankeltuainen
öljyä friteeraukseen

soijakastiketta tarjoiluun

(tuoreita inkiväärisuikaleita)

1.Viipaloi n. 5mm paksuisia siivuja munakoisosta. En tiedä olisiko ollut tarpeen 'itkettää' koisoja, mutta ajattelin, että sitten se ei ainakaan 'itketä syöjää' (vai mitä, isä). 'Itkettämisen' pitäisi poistaa kitkeryys munakoisosta. Levitä siis koisopalat esim. pellille ja ripottele pintaan vähän suolaa. Anna olla 15(-30)min.
Kuori porkkanat koisojen hengaillessa pellillä ja leikkaa siitä n. 3mm kokoisia viipaleita (järkeilin tämän niin, että siivu ei saa olla liian ohut, jotta siihen jää rapsakkuutta, mutta ei myöskään liian paksu, jotta se kypsyy vielä saman illan aikana). Pitkittäin siivutettu porkkana on hankalampi käsitellä, joten kannattaa laittaa porkkana puoliksi tai leikata siivut viistoon.

Kuivaa talouspaperiin koisoista irronnut vesi.

2. Jauhota vihannekset ja ravista ylimääräiset jauhot pois.

3. Tempurataikina. Sekoita kulhossa varovasti jauhot, vesi ja munankeltuainen (eikä näköjään ole katastrofi jos muna hulahtaa kokonaisena sekaan..). Taikinan kuuluu olla kokkareista, joten älä sekoita liikaa (joskin omastani tuli aika tasaista). Käytä heti.
4. Kuumenna öljy wokissa tai kattilassa. Ota iso lautanen/vati/pelti/ritilä tms. valmiiksi ja peitä se talouspaperilla. (Lämpötilan voi tsekata tiputtamalla tippa taikinaa öljyyn – jos sen ruskistumisessa kuluu pieni elinikä, öljy ei ole vielä tarpeeksi kuumaa). Friteeraa kasvikset kullanruskeiksi 2-3 palasta kerrallaan, nosta kattilasta ja aseta valumaan talouspaperitetulle lautasellesi.
5. Tarjoa heti soijakastikkeen kera. Halutessasi soijakastikkeeseen voi lisätä tuoreita inkiväärinsuikaleita.

Pieni iltapala <3
(Tempurasta riittää santsikierroksen jälkeen samanlainen setti toiselle. Tai toiselle päivälle.)

Bonuslisäke.

Olin ollut yhtä innoissani em. kirjan marinoiduista herkkusienistä, joten kokeilin pyöräyttää niitä tempuran kaveriksi. Ja koska jäin koukkuun, tähän mennessä olen tehnyt niitä useamman kerran. Jääkaappini ja naapurin Supermarketin valikomista johtuen ohje typistyi 'köyhän miehen versioksi' eli enemmän kuin simppeliksi: sieniä, kevätsipulia, soijakastiketta ja riisiviinietikkaa.

Ohjeessa käytetään pieniä herkkusieniä, mutta tein itse 'tavallisen kokoisista' eli ei jumbosienistä vaan, no, niistä tavallisista.

Pidän inkivääristä, mutta erinäisistä toimenpiteistä huolimatta se osoittautui liian tymäkäksi ja söin lopulta sieneni ilman inkivääriä (ja inkivääri meni tempuran soijadippiin). Tykkään ideasta, mutta vaatii jonkinlaista jatkokäsittelyä ja Erittäin Ohuita Siivuja. Kertokaa, jos joku saa tämän toimimaan.

Sieniä kevätsipulikastikkeessa
2 annosta

(2cm pala tuoretta inkivääriä)
(pieni astiallinen jäävettä inkiväärille)
1 rasia (n.200g) herkkusieniä
3 kevätsipulia

¼ dl riisiviinietikkaa

¼ dl soijakastiketta
(1rkl miriniä)
(suolaa)


(1. Leikkaa inkivääri hyvin ohuiksi viipaleiksi ja laita jäävedellä täytettyyn kulhoon. Siirrä sivuun.)
2. Pyyhi sienet kostealla talouspaperilla ja irrota kannat. (Jos sienet on niitä pikkusieniä, muuta ei tarvitse tehdä. Itse veistelin sieneni 'pienten herkkusienten' kokoisiksi, eli sienen koosta riippuen joko puoliksi tai neljään osaan).
Leikkaa kevätsipulit ohuiksi viipaleiksi, myös suurin osa vihreistä kärjistä. Sekoita sienet ja kevätsipulit kulhossa.
3. Sekoita etikka ja soijakastike (+ mirin) (ja suolaa maun mukaan) pienessä kulhossa. Kaada seos sieniseoksen päälle, sekoita ja anna marinoitua 15 minuuttia. (Jos suolaa ei lisää marinadiin, mutta tulee katumapäälle, voi suolaa lisätä hyvin myöhemminkin). Kannattaa käännellä sieniä muutaman kerran marinadissa.
4. Ota sienet ja kevätsipulit marinadista reikäkauhalla ja valuta pois ylimääräinen neste. Aseta sieniseos lautaselle. (Valuta inkivääriviipaleet, testaa ovatko syömäkelpoisia, ja sirottele sienien päälle).

Sieniä voi pitää marinadissa kauemminkin, mutta en ole huomannut kovin merkittävää eroa maussa. Erästä riippuen olen kokeillut 15min, n. 1h ja yksi kulhollinen on ollut yönkin yli jääkaapissa. Alle 15 minuutissa makua ei kuitenkaan ehdi tarttua (ainakaan, jos ei lisää suolaa). En tiedä onko mirinillä jotain käytännön merkitystä mihinkään, mutta veikkaan, että ei ainakaan ratkaisevasti.

Toivottavasti maistuu :)

Tässä vielä motivaatiokuva.

(Hell's Kitchenin uudelta kaudelta.
Kuvan creditsit: Chef Ramsayn Facebook)

-M