Ja vielä yksi uusi ensimmäinen koulupäivä

Yo

No niin, ensimmäiset varsinaiset tunnit siis takana.
Olimme sopineet yläkerran nikkensein kanssa, että menemme yhdessä koululle, ja tavataan kympiltä aulassa. Tämä oli hyvä idea siihen asti, kunnes katsoin aikatauluja, ja selvisi että jos lähdemme tasan kymmeneltä, tulemme todennäköisesti myöhästymään junasta, ja seuraavan ollessa vihdoin Myôgadanissa joudumme juoksemaan. Siinä vaiheessahan minulla ei ollut mitään kommunikointivälinettä, enkä muistanut edes huoneen numeroa. Joten mitäpä siinä muuta kuin skitsoilemaan. No, onneksi olimme molemmat alhaalla jo ennen kymppiä, joten kerkesimme vallan mainiosti, ja löysimme oikean luokankin.
 Torstain ekalla tunnilla käsitellään maanjäristyksiä ja mitä tehdään niitten kanssa yms yms yms, ja tämä kaikki valmentaa tekemään haastatteluja (joka on siis myös loppukokeen tilalla). Tunnilla käytetään lisämateriaalina jonkinlaista Doraemon-oppikirjaa :D . Ekan tunnin jälkeen Mizukuchi-sensei (katsoin parhaaksi kirjoittaa nimillä, koska näitä 'senseitä' alkaa olla jo vähän hämäävän paljon..) tuli kysymään, että olenko vielä päivän muilla tunneilla ja että minun pitäisi mennä käymään ohjaavan sensein luona iltapäivällä. Hän tulee kuulemma itse mukaan. Olin vähän että ööh joo selvä, ja mietin koko päivän mitä senseit haluavat.
 Ruokatauolle lähtiessä mietimme tapaamispaikkaa, ja sanoin olevani kirjaston vieressä altaan luona katsomassa kilpikonnia. Eipähän ole vaikeaa enää tästä lähtien arvata, mistä minut löytää. Menimme siitä leikkimään oikeita opiskelijoita tekemällä läksyt. Istahdettiin myös ruokalan puolella (tosin se ei ollut iso ruokala, koska se oli, no, pieni). Viereisessä pöydässä istui joku vähän vanhemman näköinen nainen, joka laittoi jossain vaiheessa musiikkia tulemaan puhelimestaan. Kaiuttimella. Biisejä tuli se 10 minuuttia  ja nainen jammasi mukana koko ajan. Ensin luulin, että kyseinen henkilö juttelee puhelimessa, mutta jossain vaiheessa selvisi, että mitään sellaista ei tapahdu..:D
Kävimme myös tutustumassa yliopiston kirja/kirjoitustarvike/välipala-diileri Seikyôn, josta löytyi muitakin mielenkiintoisia esineitä.

Mai waifu

Seuraava tunti oli taas Mizukuchi-sensein tunti, jolla opiskellaan työnhakua vaihtarien kannalta, eli kaikkea mahdollista, mitä siihen ikinä voi kuulua. Kävi ilmi, että kurssi on työläs, ja että papereita tulee ilmeisesti yhtä paljon kuin Elomaa-sensein parhaimpina päivinä, ellei jopa enemmän ;)
 Viimeinen tunti on keskustelutunti, jolloin tehdään ryhmätöitä esityksiä ja keskustellaan niinkin paljon niinkin pienistä iloista kuin konbini ja sadanjeninkaupat. Ja siis monta tuntia per aihe. Lopetettiin vähän aiemmin tänään.
 Odottelin sitten hetkisen senseitä, ja suunnistimme yhdessä Kagami-sensein luokse. Meninkin siis vain itse sinne, ilmeisesti Kagami-sensei oli pyytänyt Mizukuchi-senseitä tuomaan minut sinne. Asiaan saattoi olla jotain vaikutusta sillä, että yksi nikkensei ei ollut ilmestynyt tunneille tänään, ja eilenkin oli myöhässä orientaatiosta. Kagami-sensei tuntui olevan oikeasti huolissaan, ja soitteli vielä minun tutorilleni, että kysyy kuka oli tämän kyseisen tytön tutor, ja että selvittävät onko kaikki kunnossa. Hehei, ensimmäisen päivän dramatiikkaa \o/
Mutta ainakin oli kiva huomata, että oikeasti välittävät meistä.
 Kagami-sensein kanssa opettelimme kirjoittamaan nimeäni :D. Juttelimme kanssa mitä tunteja olin aikonut ottaa, mutta emme oikein osanneet valita mitään fiksua lisää. Kuulemma olisi hyvä olla 8 kurssia, minulla on tällä hetkellä listassa 9. Sanoi vielä, että voin ottaa yhden pois. Ja että voisi olla yksi vapaapäivä viikossakin. Tosin pyysi minut ottamaan oman tuntinsa keskiviikkoisin :D Tunti on kuulemma aika haastava, mutta kuuntelukin onnistuu.
 Ehdotti myös tanssitunteja (koska näytän kuulemma tanssijalta <3 ), mutta tulimme tulokseen, että kysyn ensin mitä mieltä oma senseini on asiasta, ja sitten Kagami-sensei voi esitellä yliopiston sensein minulle. Voinhan varmaan ainakin hyödyntää senseitä tutkimustyöhöni~ (Hyi, mitä senseiden esineellistämistä). Ensimmäistä kertaa joku opettaja kielsi ottamasta liikaa tunteja (tähän tietysti vähän ristiriitaisena se, että suositteli omaa kurssiaan minulle :D), ja siis en saanut missään nimessä sitä käsitystä, että harrastuksista pitäisi karsia. Kielsi vielä tekemästä mahdottomia, johon naureskelin, että yleensä onnistun kyllä vähän tekemään. Sain vielä toiston tästä, ja lupasin ganbaroida (=tehdä parhaani), jonka jälkeen sensei nauroi, että ei sitä varten yleensä ganbaroida, että pystyy olemaan tekemättä mahdottomia :DD. Kaiken kaikkiaan se oli ihan hyvä tuokio.
 Hyvänä huomiona: tapasin tänään kaksi senseitä. Molemmat puhuivat Marimekosta.

Tulin takaisin kotiin sadanjeninkaupan kautta, ja tällä kertaa sain mukaani sen kuuluisan keittiöveitsen ja leikkuulaudan. Istuin hetken aikaa pähkäilemässä, minkä kurssin voisin tiputtaa, mutta koska olen testannut vasta ensimmäisen päivän (kaikkein helpoimpia kursseja), tulin tulokseen että myöhemmin..Joten menin kokeilemaan keittiötä. Olin käynyt aiemmin kommuunikeittiössä (ei siis Meidän Kommuunissamme Vaasassa) vakoilemassa liesiä mikroa käyttäessäni, ja ne oli jotain ihan muuta mihin olin varautunut. Keraamisen lieden tyylinen, mutta toimii nappuloilla. No, rohkea potan syö, joten menin kokeilemaan. Onneksi keittiössä ei ollut ketään. En saanut sitä toimimaan, teknisesti lahjakas kun olen. Mitään ei tapahtunut. Joten yakisoban valmiiksi leikatut vihannekset patenttiastiassani siirryin keittiön toiselle puolelle muina miehinä vihellellen, ja ilokseni toisen puolen liesi oli eri näköinen, ja jopa sain sen toimimaankin \o/ Tässä vaiheessa toinenkin tyttö tuli keittiöön kaalin kanssa. Laitoin lieden pois päältä kun olin valmis, mutta joku valo vilkkui. Meinasin jättää sen siihen, mutta katsoin omaksi parhaakseni kysäistä että onko tää oikeesti tällänen. No oli se. Joten pakkasin taas patentoidut sadan jenin astiastoni ja siirryin mutustelemaan huoneeseen.
 Laitanpa muutaman kuvan huoneestani tähän. Voitte stalkata kunnolla. Siitä puheenollen, jos joskus muistaisin ottaa ulkoa kuvan kun ei ole pimeää. Tosin aika stalkkaamista se on, kun tuosta ikkunasta näkyy C-rapun asunnot..

Tässä sänky ennen kauppareissua

Kilpikonnapeitto <3

Huone nykyisellään. Verhot sain käytettyinä tuosta alakerran respan tädin kätköistä

Vähän laajempi näkökulma tässä kalustetussa versiossa. Muut roskat ovat piilossa jääkaapin takana ;)

 Loppuillan olenkin tässä rustaillut maileja. Sähköposti ei jostain syystä suostunut toimimaan (muka jotain huoltotöitä), mutta sainpahan muutaman kirjoitettua valmiiksi ainakin. 
 Tuohon suihkuun kuuluu muuten mukavasti kaskaiden (ainakin oletan että se on joku kaskaslaji) siritys. Tuntuu vähän eksoottiselta. Eksoottiselta siis sen lisäksi, että suihku hieman tulvi tänään. Onneksi ei pahasti. 
Sen eilisen pikku hämähäkkikohtauksen jälkeen, tänään olen ollut vähän säikympänä. Hyvänä esimerkkinä äsken refleksit ainakin toimivat, kun jokin liikkui säärtä pitkin alas. Pahantekijänä hipelöivä verho.
 Taidan tästä juoda teeni loppuun ja vaihtaa kohta maisemaa tuohon kilpikonnapeiton alle. Pitäkäähän hauskaa.

*M