Kävin supermarketissa ostoksilla neljän aikaan, ja osuin ilmeisesti juuri paikalliseen ruuhka-aikaan sinne. Tosin siinä vaiheessa kun sain ostokseni koriin, niin kassajonot olivat jo melkein tyhjänä. Palasin sitten takaisin pingottamaan kanjeja, sekä muuten vain säätämään papereideni kanssa. Sain myös kirjoitettua nikkenseiden tuntia varten ideointia loppuraportin aiheesta.
Milloinkas tuore hiekka ei maistuisi? |
Maanantaina oli taas koulupäivä. Olimme vaihtaneet luokkaa, koska meitä oli liikaa edellisessä. Uudessa luokassa havaitsin ihmeekseni, että polvet jopa mahtuvat pöydän alle, vaikka minulla vähän korkeammat kengät olikin. Olemme kironneet muutaman muun vähän isomman tytön kanssa, että hyvin istuu jalat siinä pöydän alla (kengillä tai ilman), kun ne pöydät on niin matalia, ja sitten siinä pitää vielä olla välissä tavaroille hylly/teline/mikä ikinä onkaan. Ilmankos on sääret mustelmilla, kun onnistuu joka kerta lyömään jalkansa siihen telineeseen :D
Huomasin ilokseni myös jättäneeni penaalin kotiin. Eipä siinä mitään, mutta seuraavan tunnin kanjitenttiä ajatellen vähän huonompi homma..Hurraa.
Odottelimme siinä Mizukuchi-senseitä, niin Moriyama-sensei tulee luokkaan. Näytimme varmaan hieman häkeltyneiltä (selvennöksenä siis, Mizukuchi-sensei on nainen, ja Moriyama-sensei mies), mutta kun Moriyama-sensei heitti 'olen Mizukuchi' alkoi valjeta, että nyt ei ole ihan normaali tunti. Kävi ilmi, että Mizukuchi-sensei on sairaslomalla kolme viikkoa D8. Meille on järjestetty torstaille korvaavat tunnit, ja maanantain tunnit pitäisi vaihtaa väliaikaisesti johonkin muuhun saman tason tuntiin. Tästä seurauksena maanantai lyhenee huomattavasti :D..
Mutta silti, Moriyama-sensei ei koskaan sanonut, mikä Mizukuchi-senseillä on, joten olimme syystäkin aika järkyttyneitä :(. Varsinkin kun Mizukuchi-senseistä on vaikeaa olla pitämättä.
Kävin sitten taas häiritsemässä International Affairs Teamia, ja löysin pienen etsinnän jälkeen jopa Global Education Centeriin hakemaan kurssikirjani. Olin kovasti jo ilmottautumassa kimononpukemistunnille ensi viikon perjantaina, mutta se onkin samaan aikaan kun N1-tuntini. Se siitä. Lohduttauduin ajatuksella, että seuraavaan treeniin otan mukaan kimononi, ja katsotaan sitä yhdessä sensein kanssa. Käydään joku päivä vielä ostamassa yhdessä kimonojuttuja :3
Simona-san ja kolme muuta tyttöä oli lähdössä kävellen Ooyamaan yliopistolta. Houkuttelivat lähtemään mukaan. En voinut kieltäytyä korkkareineni, koska muillakin oli :D. Matkassa meni reipas tunti, mutta sen olisi huomattavan paljon nopeamminkin voinut tehdä, sillä en ole tähän päivään mennessä vielä koskaan kävellyt niin hitaasti missään. Enkä leveästi. Tosin onneksi tämän leveilemisen ja hitaasti kävelemisen hallitsevat myös japanilaiset. Helpottaa kummasti ohikulkijoita.
Selvittiin Ooyamaan, ja ruuan syötyäni menin alakertaan. Meillä oli kimppaopiskelutuokio, mutta loppujen lopuksi saldo jäi vähän laihanpuoleiseksi. Saimme kuitenkin istuttua reippaat viisi tuntia siinä, ja Simona-san laittoi Mizukuchi-senseille viestin nikkensein läksyihin liittyen, ja laitoimme kaikki omat toivotuksemme kimppaviestillä. Juuri kun olimme lähdössä, Lin-san pamahti siihen ja esitteli meille korkkareita Halloween-naamiaisia varten. Jostain tuli puheeksi myös getat, joissa on vain yksi korko (?). Joten Lin-san kävi hakemassa getansa ja kokeilimme kaikki kävellä niillä vuorotellen. Korkeanpaikankammoinen ballerina selvitti myös kaikeksi ihmeeksi reitin, välillä pylvään ystävällisellä avustuksella. Jossain vaiheessa päätimme poistua mölisemästä aulasta, ja se oli sitten hyvää yötä.
Olin tänään toista kertaa kalligrafiatunnilla. Minun piti piirtää valmiiksi leimasimeeni kuvio, jotta voin kaivertaa sitä tunnilla, mutta en ollut ihan varma miten päin sen piti olla. Olin sen verran aikaisin paikalla, että edellinen tunti oli käynnissä, mutta kuulin sensein äänen toisesta luokasta, joten suunnistin sinne. Olin enemmän kuin onnellinen, kun eilisen kävelyreissumme 'opas' U-san oli tulossa myös samalle tunnille. Nyt ainakin oli senpai henkisenä tukena. Tosin sensei oli taas ystävälliseen tapaansa varmistamassa, ymmärränkö kaiken. Minä ja senpai saadaan kuulemma lainata senseiltä paperia (ja minä siveltimiä) ettei meidän tarvitse kaikkea ostaa itse. Voin kuulemma vähän harjoitella etukäteen kotona, etten panikoi, kun osa oppilaista joutuu opinto-ohjelmansa takia harjoittelemaan Heian-kauden runoja..(Tosin sensei pyysi olemaan säikähtämättä sitä, 'minä olen minä, ja sinä olet sinä').
Loppuilta läksyjen, ruuanlaiton ja pyykinpesun parissa ('kuulostaa lauantai-illalta minun kotonani').
Hyvää yötä.
*M
Pikkuinen pöllö suosittelee Tiramisu-puddingia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti