Hehei.
Kun nousin ylös aamulla, ulkona satoi suunnilleen kissoja ja koiria. Olin ensin tosi motivoitunut, koska minulla ei ollut sateenvarjoa, eikä edes aikaa käydä ostamassa sellaista, mutta sitten muistin, että ei tästä ole kuin 200m ennen kuin alkaa katettu ostoskatu. Sitten huomasin kyynärtaipeeni - ne olivat punaiset, jotain ihottumantapaista. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen (itse asiassa taipeet näyttivät samalta eilen, mutta ajattelin, että ne olivat vain siksi, että olin rullannut hihani ylös koko päiväksi ja siellä välissä on ollut jotain väärää, koska vain toinen oli silloin punainen). Ensimmäinen ajatus oli kauhunsekainen 'ei s**tana nyt oon allerginen jollekki', mutta en keksinyt mitään mitä se voisi olla. Enkä edes ole allerginen oikein millekään. Mystinen ihottuma (tai ihottumaksi sitä kutsun) ja minä rauhotuimme hieman rasvaa laittaessa, ja lohduttauduin ajatuksella, että voin aina mennä yliopiston terveysasemalle, jos tuo ei ota laskeakseen. Tähän mennessä tuo ei siis ole laskenut, mutta ei ole levinnytkään, joten katsotaan nyt miten tilanne edistyy. Aamu siis käynnistyi loistavasti.
Lähdin taiteilemaan junien kanssa kohti treenipaikkaa (olin kyllä jo kastunut ennen kuin pääsin sinne katetulle kauppakadulle..).
Sensei tuli hakemaan, ja höpistiin vähän aikaa kuulumisia. Sensei kyseli myös kovasti, mihin asti olen Japanissa, ja ilahtui kun luultavasti olen paikalla vielä seuraavan Mizuki-näytöksen aikana (jonka keksin itsekin toissapäivänä). Puhuttiin myös yukatoista, ja mietimme miten sen saisi parhaiten laitettua niin ettei se karkaa aina jostain välistä, kun istun tai kyykistyn. Ehdotin myös avuliaasti, että tästä takamuksen kohdalta voi vähän leikata tarvittaessa :D
Käytiin tänään läpi vain yhtä tanssia, intensiiviopetuksena. Sain myös lähikontaktiopetusta, kun vetäisin koko 7-minuuttisen pätkän sensein pitäessä kiinni vyötäröstä katsoen, että en heilu ylös alas :D Tuntuupa se olevan tarpeeksi rankkaa ilmankin, varsinkin näin pitkästä aikaa kunnon keikossa..
Sensei oli huolissaan, että ei meidän tarvitse harjoitella silloin, jos minulla on koulua tai paljon tekemistä, ja voin kuulemma sanoa rohkeasti jos tahdon levätä. Sanoin rohkeasti, että en minä edes oikeastaan halua levätä..
Käytiin hakemassa senpai asemalta, ja vaihdettiin vähän isompaan harjoittelutilaan. Senpain vaihtaessa vaatteita kävimme vielä tanssini kahdesti läpi. Sitten istuin katsomassa senpain harjoituksia, sekä sensein tanssin. Sensei vei meidät asemalle, ja lähdimme eteenpäin. Sain senseiltä sateenvarjon, joten nyt minun ei tarvinnut siitäkään huolehtia~ Ainoa vain, että lahkeet kastuivat kuitenkin..
Juttelin kännyköistä aulassa yhden jatko-opiskelijan kanssa, ja tulin sitten tekemään ruokaa. Opettelin käyttämään myös sitä keittiön toisella puolella olevaa liettä, ystävällisen japanilaistytön avustuksella. Nyt ei tarvitse vaihtaa liettä vihellellen viattomasti (vaan voi poistua keittiöstä heitellen esim. paistinlastaa lattialle).
Tuossa seitsemän aikaan olin jo ihan kypsää kamaa nukkumaanmenoa varten, mutta tulin tulokseen että saattaa ehkä mahdollisesti olla hieman liian varhaista. Loppuillan tässä olen yrittänyt selvittää kursseja yliopiston sivuilla, sekä katsellut kännykkäliittymiä netissä. Lopulta lähetin kyselyn yhteen kauppaan, joka oli jättänyt vaihtareita varten tarjouksen aulan ilmoitustaululle.
Luulen, että alan tästä kohta vajota tuonne sängyn pohjalle, varsinkin kun jalatkin melkein on treenin jäljiltä täysissä voimissaan..:D On se hyvä olla terveitä harrastuksia. Onneksi huomenna uudestaan!
Hauskaa lauantai-iltaa!
*M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti